Tero Ahtola Joka päivä oppii jotain uutta!

Miksi meistä tulee tyhmempiä? Ehkä oppilaitosmäärien tilasto kertoo jotain?

https://www.aamulehti.fi/uutiset/mika-ihme-meni-pieleen-35-vuotta-sitten...

"–Tämän ei pitäisi yllättää ketään. Ei ole mitään yksittäistä huonoa hallitusta, mitä voisi syyttää, vaan pitää katsoa viimeistä 15 vuotta, Karhunen sanoo"

 

Olisiko Karhunen tällä mitään tekemistä asian kanssa?

https://tilastokeskus.fi/til/kjarj/2010/kjarj_2010_2011-02-17_tie_001_fi...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Kyseessä on pitkään jatkuneen johdonmukaisen politiikan tulos.

Aamulehden otsikko on siinä mielessä harhaanjohtava, että 1977 syntyneet ovat käyneet koulunsa (ja opiskelleet opiskelunsa) vuosien 1984-2005 välillä. Tuon ajan kuluessa ja sen jälkeen on reippaasti "uudistettu" kaikkea mahdollista.

Koska korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty, niin vaikutukset ovat olleet haluttuja.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Joo otsikko on harhaanjohtava. Siksi keskityinkin tuohon myöhempään aikaan, johon tuo Karhunenkin viittasi, jonka myös poimin tuohon juttuun.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Kyl se muutos on tapahtunut ainakin armeijan käyneiden osalla nimenomaan 1970-luvun lopulla syntyneiden keskuudessa. Mitä heidän ollessa tapahtui? Ainakin 1990-luvun lopulla siirryttiin luokattomaan lukioon eikä enää vaadittua kolmatta kieltä opiskeltavaksi tai vaihtoehtoisesti pitkää matikkaa ylioppilaaksi tulemiseen. Myös opistot lakkautettiin ja niistä tehtiin ammattikorkeakouluja.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

EU saattaa olla hidas ja kankea, mutta eihän hallintoasioissa pidäkään olla kiire mihinkään. Ei hallinto ole sama asia kuin yritykset, joissa monista syistä kiirettä pitää. Ajattelussa kuitenkin on sitä neljännesvuosiajattelua kaikilla aloilla. Päätöksenteossa kuuluu olla hidasteita, jotta asioita ehditään harkita. Hallintopäätöksillä vaikutetaan EU:n tasolla miljooniin ihmisiin.

Yleisessä ajattelussa ja sen ohjaamisessa nykyään vallitsee niin sanottu tiedeusko. Tieteisiin vaikutetaan suoraan rahoituksella, joten siinä on aina takana jokin usein ehkä taloudellinen vaikutin.

Filosofian harrastaminen ja kirjojen lukeminen ilman edes pyrkimystä oppiarvoihin on hyvä keino tyhmyyttä vastaan.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

"Ei hallinto ole sama asia kuin yritykset, joissa monista syistä kiirettä pitää"

Ei ole sama, mutta hallinto päättää, että mitä ja missä ja miten voidaan yrittää ja näissä asioissa jos ollaan hitaampia kun muut, niin oman alueen yrittäjillä ei ole mahdollisuutta toimia.

Mutta tämä nyt aika läyhästi liittynee tuohon hyvin yksinkertaiseen aloitukseen, että onko vai eikö ole kouluverkon muutoksella vaikutus jatko-opintojen vähenemiseen?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Mitenkäs Tatu Vanhasen teoriat versus maahanmuutto?

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Itä- ja Pohjois-Suomessa oppimistulokset ovat laskeneet eniten, Etelä- ja Länsi-Suomeen tullut eniten maahanmuuttoa.

Ehkä Tatu on oikeassa, suomalaisten geeniperimää on syytä vahvistaa!

Mika Sarivaara-Satta

Ai samaan malliin kun Malmössa, jossa geeniperimän vahvistajista vain n. viidennes saa peruskoulun päästötodistuksen.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Joo mutta voisiko tuolla olla merkitystä, että kun kouluverkon supistaminen on johtanut luokkakokojen suurenemiseen, niin jokainen opettaja on yhä heikommin kyennyt perehtymään kunkin oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin?

Helposti oppiviin tuolla ei ole vaikutusta varmaan niinkään, mutta ne jotka tarvitsevat enemmän yksilöllistä apua ovat saattaneet jäädä heikommalle ja näin myös heidän osaltaan jatko-opinnot hankaloitua.

Onko täysin väärin ajatella, että näillä kahdella asialla (tyhmentyminen ja kouluverkon supistaminen) on mitään tekemistä keskenään?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Lähinnä on vähennetty pieniä alakouluja. Oppivelvollisuuden takia ei yksikään päästötodistus ole tuon takia jäänyt suorittamatta. Koulumatkat ovat joillain kyllä kasvaneet, toisaalta suuremmissa kouluissa laadukkaaseen opetukseen voi olla paremmat resurssit.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

päästötodistuksen ysiltä tai amiksesta saa jos viittii siellä vaan käydä.

Onko niin, että opettaja pystyy aivan yhtä hyvin kaikkia oppilaita opettamaan, vaikka oppilasmäärä luokassa kasvaa?

Ja tuona aikana on tapahtunut paljon sellaista, että koulu on mennyt kiinni kesken opiskelun ja lapsi joutunut siirtymään pienestä koulusta maalta jossa on saanut hyvin henkilökohtaista opetusta, isompaan kouluun, missä opettajalla ei ole aikaa sinulle asiaa henkilökohtaisesti avata, vaikka et ymmärtäisi ja opettaja ei välttämättä edes huomaa, kun joutuu keskittymään, ettei villimmät tapaukset sotke koko opetusta.

Ite -76 syntynyt ja kävin ala-asteen pienessä 50 oppilaan koulussa ja ylä-asteen sitten vähän isommassa.

Meidän pieneen alakouluun tuli muutama oppilas muista kouluista, kun niitä suljettiin.

Ylipäätään se, että tuona aikana koulun vaihdot kesken opintojen monista eri syistä on mielestäni saattanut vaikuttaa siihen, että enemmän oppilaita on pudonnut aktiivisesta opiskelusta vain siihen päästötodistuksen saamiseen riittävään tasoon.

Eli heitin toisen arvauksen. Lisääntynyt koulun vaihto kesken opiskelun esim. työn perässä muuttamisen takia?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Ylipäänsä teoria että 'tyhmeneminen' olisi seurausta koulujen vaihdoista ja sulkemisista on siitä puutteellinen, että se ei selitä, miksi tulokset laskevat myös kaupungeissa (niinkuin ilmeisesti on käynyt).

Itse veikkaisin kahta syytä näihin huononeviin tuloksiin. Toinen on älykkyystestit ylipäänsä. Niissä menestyminen edellyttää hyvää päässälaskutaitoa. Nyt kun älylaitteita on käsillä koko ajan, tuota taitoa ei enää niin tarvita, mutta en tiedä, onko se sitten tyhmenemistä. Toinen on arvomaailman muutos. Akateemista uraa arvostetaan vähemmän, vapaa-aikaa enemmän kuin ennen. Osaltaan se on myös luonnollinen seuraus elintason noususta. Mukavan elintason saa pienemmillä ponnisteluilla kuin ennen.

Pekka Iiskonmaki

Ikäluokat ovat puolittuneet.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Oppilaitosmäärän väheneminen toimisi selittävänä tekijän parhaiten silloin, jos olisi näyttöä, että juuri fiksuimmat oppilaitokset ovat joutuneet lakkautettaviksi. Näin jälkikäteen sitä voisi pyrkiä selvittämään mittaamalla jo työelämässä olevien älliä ja katsomalla, löytyykö korrelaatiota oman koulun lakkautuksen kanssa.

Pekka Iiskonmaki

Ennen puistotädiksi kelpasi naapurin rouva.

Nyt vaaditaan matalalla palkalla korkeakoulututkinto.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aika moni muukin asia on mennyt pieleen viimeisen 20 vuoden aikana. Kannattaa miettiä, miksi eli onko hallituksilla ollut jokin agenda josta ei haluta keskustelua.

Mika Sarivaara-Satta

Sosiaalidemokratia tyhmentää kansakuntia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset